Tipatonta tammikuuta ... no, jos sitten helmikuussa

Reetta käski tuoda kaupasta jotain jännittävää. No, sieltä löytyi muumi-suklaakeksejä. Made in Japan. Olisiko tarpeeksi erikoista?

Uudesta vuodesta selvinneinä, tuli mieleen pistää pystyyn kekkerit. Oli aikakin meidän järjestää ne vuorollaan. Sopivasti kohdalle osui jonkun syntymäpäiväkin. Vieraille ei siitä saanut kertoa etukäteen.

Koska juhlat järjestettiin viikon varoitusajalla, emme rasittaneet vieraita pukukoodilla. Ainoastaan pyysimme tuomaan mukanaan jotain pientä syömistä.  Tarjoilut olivatkin todella hyvät; perunasalaattia, fetasalaattia, spring-rolls, kahta eri piirakkaa, nakkeja, kanankoipia, salsapaloja, kakkua(gluteeniton), Arttu-apinan banaanikakkua (tietysti), kuppikakkuja jne.

Joyn kanssa hoidimme asusteet. Jokaisen aikuisen oli puettava jotain päähänsä. Arttu sai etuoikeuden valita ensin, kuten kuvista saattaa arvata ;)

"Minnalasit"

Lapset viettivät aikansa kellarikerroksessa pelaten ja leikkien. Aikuisia oli paikalla 12 ja lapsia 11. Joten ihan kunnon sakki koolla. Juhlat jatkuivat rattoisasti, mutta todisteita siitä ei ole antaa...

No, seuraavalla viikolla Artulla kävi kutsu suomeen. Ei siinä muu auttanut kuin lähteä pikaisesti tuliaisostoksille. Hieman huonoin lopputuloksin kylläkin.Lastenvaatetoreilta ei löytynyt mitään. Seuraavaksi suunta silmälasi- ja häätoreille. 

Mikähän merkki tässä saattaisi olla kopioitu?

Häämarkkinoilta etsiskelin pientä kivaa, mutta taas jäin tyhjin käsin. Valikoimaa olisi kyllä ollut...

Olisiko jollakulla uuden tukan tarvetta?

Leenalle uusinta uutta aurinkolasimallistoa ;)

Tässä Siirille vähän makusteltavaa seuraavalle kerralle, jos joku miellyttäisi erityisesti?

 

 

Arttu pääsi matkaan aika kevyin kapaasein, mutta tuli sitten takaisin sitäkin raskaammilla laukuilla.

Artun lähdettyä suomeen, itselläni alkoi "harjoittelu". Tässä yksi Shanghain TCM-sairaaloista. LongHua Hospital.

Sairaalaan sisään astuessa luulee saapuneensa rautatieasemalle. Yhdeltä tiskiltä saapuvat ottavat yhden erivärisistä lipuista ja menevät jonottamaan. Ei aavistustakaan kuinka kaikki toimii ja miksi. Seinällä myös valtavan kokoinen ilmoitustaulu, jossa tekstiä kuin lentokentillä.

Kuva alemman kerroksen odotustilaan

 

Akupunktio ja tuina löytyvät viidennestä kerroksesta. Sinne pääsee kätevästi sentään hissillä. Hissien ovella on kuitenkin työntekijät pitämässä huolta, että kaikki pysyvät omissa jonoissaan narujen sisäpuolella. Yksi henkilö on myös hississä painamassa nappia.Näitä "varotoimia" todellakin tarvitaan!

 

Akupunktiota on tarjolla useammassa huoneessa. Jokaisessa huoneessa ainakin yksi varsinainen lääkäri ja monta avustajaa plus opiskelijat. Yhdessä huoneessa on vaihteleva määrä tälläisiä petipaikkoja. Toisissa huoneissa vähemmän, jos esimerkiksi hoidetaan vain päänalueen vaivoja , jolloin ei voi maata neulat naamassa. Kuvassa näkyy myös lämpölamppu ja tuolilla sähkölaite, millä johdetaan sähköä neuloihin.

Ei taitaisi mennä läpi suomalaisessa hygieniatarkastuksessa. Esimerkiksi käytetyt neulat avoimessa astiassa pöydän alla.Pöydällä näkyy myös lasiset kuppausvälineet ja siihen tarvittavat tulentekovälineet (95%alc.), moxaa ja laatikossa erilaisia vitamiini-injektioita.

Hoitajilla ihanat päähineet. He eivät juurikaan hoitotiloissa pyörineet, vaan lähinnä näkyivät oman tiskinsä takana. En tiedä mikä heidän virallinen roolinsa on.

Tässä hoidetaan olkapäävaivaa. Hyvin nähtävissä aiemmat kuppausjäljet.

Tässä hoidetaan kuukautisongelmia. Osittain samoja pisteitä käytetään myös laihdutukseen. Laihduttavia potilaita näkyi paljon. Kuulemma syksy ja talvi on parasta aikaa laihdutukseen. Kuvassa näkyy myös ,kuinka tietyissä vaivoissa laitetaan, neulojen ja sähkön lisäksi ,moksat neulojen päähän lämmittämään. Lopuksi sitten vielä kupataan ja laitetaan korvien akupisteisiin magneetti-/siementarrat.

Yleensä hoidot aloitetaan varovasti pienellä määrällä neuloja. Meille opetettiin etenemään hyvin varovaisesti ja yhtä vaivaa kerrallaan. Sairaalalla kuitenkin näki ,kuinka hyvin pian potilaalla hoidettiin useaa vaivaa ja monella eri tavalla yhdellä kertaa.

Meidän rooli oli lähinnä tarkkailla ja kysellä. Neuloja sai laittaa vain sairaalassa työssä käyvä lääkäri. Kiinalaiset opiskelijat, sitten laittoivat sähköt, moxat ja kuppaukset. Meidän oli mahdollista tehdä kuppausta ja laittaa korvalaastareita. Osa kiinalaisista opiskelijoista oli jo valmiita, mutta olivat vain hakemassa lisäoppia.

Potilaat käyvät 2-3 kertaa viikossa saamassa hoitoa.

Pohdintaa aina piikittelyjen jälkeen mitä tehtiin ja miksi? Mitä pisteitä käytettiin ja mikä oli TCM- diagnoosi. Liver-wind, yang- deficiency, liver-fire jne.

 Vähintään kerran viikossa tässä huoneessa piti vastaanottoa neurologisiin vaivoihin erikoistunut lääkäri. Näimme todella paljon halvauspotilaita. Tässä olisi jotain mitä voisi tuoda suomeenkin. Täällä hoidetaan vielä kaksikin vuotta sitten saaneita halvauspotilaita käveleviksi! Suurin osa halvauspotilaista kuitenkin oli kasvohalvauksen saaneita, joiden syynä virus. Akupunktio kuulemma auttaa jo kolmen kerran jälkeen ja hoito pitää aloittaa viikon sisään halvauksesta.

Ensimmäiset kolme päivää pystyin olemaan moxan savuissa, mutta sitten jo parantunut hinkuyskän yskä alkoi taas nostaa päätään. Siirryin seuraamaan muita hoitoja. Viereisessä huoneessa otettiin vastaan Tuina potilaita. Eli kyseessä kiinalainen "jäsenkorjaus". Eihän siinä juuri korjata mitään, lähinnä hierotaan ja vielä kovin ottein. Itse seurasin vain lasten hoitoa. Potilaat, joihin kerkesin tutustua, olivat joko ripulin ja ruokahaluttomuuden takia tai kasvohalvauksen saaneita alle kaksivuotiaita.

 

Toinen huone missä pystyin hengittämään oli silmä-ja päänoireiden hoitohuone. Ongelmat olivat monenlaisia; glaukooma, tic-oireet, päänsäryt, silmäleikkauksien jälkihoito jne.

 

Kuusi päivää kului yhdessä hujauksessa ja mielenkiintoista oli. Nyt olisi sitten mahdollisuus, jos haluaa, palata takaisin osastolle. Valkoinen takki päälle ja heti on tervetullut. Useimmat lääkäreistä, jotka tapasimme osasivat puhua englantia ja olivat oikein innostuneita jakamaan tietoa. Muutamat tunsivat hyvin suomenkin ja olivat käyneet suomessa pitämässä luentoja. Yleensä aina Kuopion yliopistolla. 

 

 Kävimme viimeisen päivän kunniaksi yhteisellä lounaalla koko ryhmän kanssa. Kävimme nauttimassa taivaallisia Japanilaisia herkkuja.

Ei kannata kysyä mitä niissä oli , mutta hyvää oli! Näiden takia jo pelkästään kannattaa tulla meitä katsomaan. Vielä kerkiää...hopi hopi

 

Koko syksy on ollut aika synkkä ja saasteinen. Tässä todella ankeaa kuvaa koulun pihalta. Osa saattaa olla ihan normi sumua, mutta kyllä oli saastelukematkin(AQI 280) huipussa.

Ei eteensä nähnyt ja lapset pysyivät koulun vaatimattomat välitunnit sisätiloissa. Jälleen!

Sama paikka viisi tuntia myöhemmin. Näytti jo paremmalta, vaikka lukemat(AQI) hipoivat vielä pilviä.

Nyt on taas se aika, kun kiinalaiset alkavat viettää "joulua" ja kaupat täynnä krääsää ja karkkia ja herkkuja. Joka paikassa miljoonittain väkeä. Nyt on aika myös alkaa odottamaan kevättä. Kissat maukuu ulkona ja mustarastaat livertelee pihoissa. Aurinko lämmittää jo mukavasti, silloin kun sattuu pilkistämään pilven takaa. Loppuviikolle luvattu jopa +17ºC. Vaikka väliaikaista se vielä on, mutta lupaus kuitenkin jo kesästä. 

Uuden Vuoden koristeluja ruokakaupassa