27.12.2010 - 03:42
Joulunviettomme sujui melko perinteisissä merkeissä. Mitä nyt Arttu
oli aamupäivän töissä, ei käyty saunassa, ei sukulaisissa ja ei ollut lunta.
Eli aamulla tuli Ayi tekemään "joulusiivouksen" ja itse
sain rauhassa kokkailla. Ensin tietty nautittiin riisipuurot ja kanelit. Puuro
kyllä keiteltiin riisikeittimessä! Melko onnistunutta siitäkin huolimatta ettei
ollut mitään tietoa maidon ja riisin oikeasta suhteesta. Joulurauha jäi kyllä
kuuntelematta klo 12, koska vähän ollaan edellä aikaanne.
Sauna jätettiin kiltisti välistä koska kukaan ei jaksanut lähteä
klubille vain sitä varten. Illalla sitten syötiin tietysti ihan liikaa. Kinkkua
meillä korvasi savustettu kalkkunaleike ja uunissa haudutettua australian
nautaa. Rosollista todellakin tuli kivan oloista mutta vähemmän makuista. Ja
lanttua ei löytynyt mistään. Bataattilaatikko sai sitten kelvata
korvikkeena.
Illan kohokohtana oli yllättäen kuusen alle ilmestyneet lahjat
lapsille. Loppuilta menikin sitten hörppiessä glögiä ja rusinoita&pähkinät
sekä suomalaisia joulukonvehteja ja joululauluja kuunnellessa. Katseltiin yötä
myöden uusia leffoja. Piti kyllä ottaa hieno joulukuva koko perheestä tänne
blogiin, mutta siinähän se unohtui kaiken keskellä.
Niin ja kävimmehän me tapaamassa Hyvinkääläisiä Skypen välityksellä
useampanakin iltana. Siinä vasta oikeaa tosi-TV:tä, jota katseli todella
mielellään. Kiitos tosi-TV:stä myös Leenalle ja Markulle. Eihän sitä oikeasti
olla niin kaukana, kun te kaikki olette kuitenkin koko ajan mielessä ja
sydämessä. Hyvin pystyy mielessään kuulemaan ja tuntemaan ja tuoksuttelemaan
koko joulutunnelman siellä kotona. Mutta aika vahvoja mielipiteitä on nyt ensi
joulunvietosta. Pakko päästä Suomeen! Ellei joku sitten eksyisi tänne? Eikun
säästölinjalle....
Meillä ei taida täällä olla noita "välipäiviä" vaikka
eihän koulut vielä ala. Mutta eihän Kiinalaiset vietä edes joulua. Nyt aletaan
odotella Kiinalaisten Uutta Vuotta, josta alkaakin sitten Jäniksen vuosi.
Huomenna pitäisi olla suuri päivä eli meidän kauan odotettu kontti pitäisi tulla
kotiin saakka.
Kiitos kaunis vielä kaikille meitä joulutervehdyksillä muistaneille.
Niitä on tullut ripotellen ja kaikki yhtä ihania ja arvokkaita. Sieltä päin
tuntuu tulevan posti melko mukavasti tännepäin, mutta täältä sinnepäin
ikuisuus. Jos sitten ensi jouluna...... Ja Leena: nuotit tulivat perille,
kiitos.
22.12.2010 - 12:30
Nyt on viikko nautittu lomaa koulusta. Mitäs on saatu aikaiseksi?
Lahjat on hankittu ja paketoitu. Lapset kuskattu jouluostoksille....se vasta on
hupaa ;) Etsitty epätoivoisesti kaikkea joulu-ateriaan kuuluvaa. Piparit on
paistettu , vaikkakin ilman omaa vanhaa hyvää ohjetta ja ilman
pomeranssinkuorta. Mutta eiköhän ne syötyä tule nämäkin. Joulupullia ei sitten
varsinaisesti saada, koska ei löytynyt enää mistään sahramia. No, korvapuustit
saavat nyt kelvata. En edes muista milloin olisin viimeksi tehnyt pullia....
Kyllä tuli hyvää. Tämän viikon olemme myös nauttineet taas vaihteeksi
lämpöisistä keleistä, mutta jouluksi pitäisi taas laskea alas ja voi tulla
vaikka luntakin.
Alina pääsi lainaamaan naapurin
potkupyörää, kun ovat lomilla joulunajan. Huomatkaa kuvan taka-alalla orvokit.
Ilmeisesti kuuluu täällä asiaan tähän aikaan vuodesta ja vielä keltaisina
yleensä. Kyllä sitten häiritsee minun silmääni. Nehän kuuluvat kevääseen! :)
Miksei voi olla edes punaisia joulun ja tulevan kiinalaisen uudenvuoden
kunniaksi?
Siitä tulikin mieleen, että tuli kyllä kalliita puusteja.
Jauhopussi, joka on 2,26kg, maksoi yli 10 €! Olivat kyllä luomua, mutta silti!
Taisivat olla amerikkalaista alkuperää. En ole vielä nähnyt muuta kuin
riisijauhoa kiinalaisena. Mutta ehkä niin parempi. Nämä muualta tuodut jauhot
ovat myös valkaistuja ja vitaminoituja, kuten paikallisetkin. Siksi hankin
luomujauhoja. Ruista ja ohraakin löytyy, mutta taitaa silti jäädä ne piirakat
pyörittämättä. Kaljamaltaita ei vielä näkynyt, että sais tehtyä saaristolaista.
Viime pyhänä kävimme suomalaisella joulupäivällisellä. Tämän oli
järjestänyt Shanghain suomalaiset ry. Tilaisuus järjestettiin Aalto-
design-factoryllä. Kokki oli kyllä suomalainen , mutta en tiedä kuinka joku voi
saada aikaiseksi niin mautonta jouluruokaa? Kyllähän sitä nälkäänsä söi ja oli
tuttu koostumus ruoassa, mutta.... se siitä. Eikä tietenkään ollut
lanttulaatikkoa....pöh. Eli mummut muistakaa jättää pakkaseen muutama laatikko
lanttulooraa kesälle.
Pukki oli tietysti paikalla muistamassa
lapsia karkilla
Vauhtia on muutenkin riittänyt tuon pikku-riiviön kanssa. Enkä nyt
puhu lapsista, vaan koiranpenikasta. Kokonsa ja näkönsä puolesta on aivan lelu
tai pölymoppi, mutta käytös kuin isolla koiralla. Kyllä siinä on omistajilla
vielä pitelemistä. Meillä tietty tulee luonnostaan tuo kuri, mutta kyllä pennut
on itsepäisiä. Ja nuo pikkukoirat ja niiden haukkuminen. Tulee Sohvia ikävä.
Vaikka Sohvi on vielä moninkertaisesti itsepäisempi!
Lapset saivat sitten jo etukäteen yhden lahjoistaan. Ihan käytännön
järjestelyistä johtuen. Eli nyt vois joku laittaa sähköpostilla tuleen Varpusen
jouluaamun nuotteja . Hankimme sähkö-pianon. Onhan se aika näppärä vekotin ja
paljon parempi kuin tavalliset sähkökosketinsoittimet. Ja tarvittaessa saavat
soittaa luurit päässä niin ei häiritse muita. Kuten kuvasta näkyy pianojakkaraa
vielä kaivataan. Mutta hoitojakkarat löytyy!!
Kuulemisiin taas vähäksi aikaa. Nyt perunalaatikon paistoon.
15.12.2010 - 12:50
No nyt on sitten joululoma alkanut tyttölaumalla. Koululla on
vietetty moneen otteeseen luokkien omia jouluhetkiä; christmas afternoon tea,
secret santa jne. Eli suomeksi sanottuna paljon herkkuja ja vähän lahjojakin.
Pienimmillä asian hoiti vanhemmat puolesta ja Rebekan luokalla arvottiin nimi
hatusta kenelle lahja piti hankkia. Kenenkään ei siten pitäisi saada tietoonsa
keneltä lahjan sai. Lahjoille oli annettu enimmäisarvo.
Tässä kuvaa Alinan iltapäivä "tee"hetkestä. Teetä ei kyllä
näkynyt missään... hieman pettynyt kyllä. Kaikenlaisia herkkuja kyllä oli aivan
liiaksi asti. Eipä ollut oikein suomalaiseen makuun sopivaa paljoa tarjolla.
Kaikki niin äklömakeaa. Edes Alinalle ei kelvannut. Popcorn ja sipsit ja
hedelmät olivat varma valinta. Kuvassa vielä hetken rauhallinen hetki
ennenkuin myrsky sai alkunsa lahjojenjaon jälkeen. Kauhulla äidit katselivat
pienen pojan suuuuurta lasipalloa joka soitti myös joulumusiikkia ja sisällä
lentelivät hiutaleet. Mutta ihme kyllä se selvisi yhtenä kappaleena.
Nyt voi joulu oikeasti tulla tännekin ,koska samalla hetkellä kun
koulu loppui klo 12 alkoi lumisade. Se on nyt sitten vain kiihtynyt iltaa
kohden ja ulkona jo -3 astetta. Huomenna onkin sitten tiedossa liikennekaaosta.
Onneksi ei itse tarvi lähteä mihinkään. Kuinkahan se Arttu töihin pääsee..?
Toisaalta sääennusteet lupaa jo sunnuntaiksi +18. Kyllä on kummallinen ilmasto!!
Olisi tämä lumi voinut edes jouluun asti olla maassa. Please...
08.12.2010 - 11:54
Tässä tulee pari kuvaa Alinan jouluesityksestä. Harjoittelivat sitä
ehkä noin kuukauden. Oli aivan uskomattoman hieno esitys vielä tuon ikäisiltä.
Se oli joulutarina, johon sisältyi lukuisia hienoja uusia lauluja ja pitkiä
dialogeja. Alinalla oli rooli enkelinä. Yleisönä tietysti mahdollisuuksien
mukaan kaikki esiintyjien vanhemmat ja muut ystävät, sekä ykkös- ja
kakkosluokkalaiset. Eli aikamoisen iso joukko, jolle annettiin aluksi selkeät
ohjeet kuinka käyttäytyä (lähinnä aikuisille). Yleisö oli todella otettu tästä
hienosta esityksestä. Aplodeille ei meinannut oikeasti tulla loppua!
05.12.2010 - 10:18
Nyt on sitten joulukausi virallisesti avattu. Vietimme puoli päivää
tyttöjen koululla joulutapahtumassa. Isommat tytöt olivat myös mukana
ohjelmassa eli lauloivat Glee-kuorossa. He esittivät muutamia Glee-ohjelmasta
tuttuja kappaleita esim: Proud Mary (CCR). Hienosti lauloivat, vaikka
esiintymispaikka ei ollutkaan paras mahdollinen eli ulkona. Silloin tuppaa ääni
vähän hukkumaan. Mutta ilmat suosivat! Koko viikonlopun on ollut kirkkaan
sininen pilvetön taivas ja lämmintäkin melko mukavasti pitkästä aikaa. Tyttöjen
mielestä oli suomi-ilma.
Jos
tarkkaan katsoo löytää Rebekan ja hänen takanaan seisoi Reetta. Kaikki loput
vanhemmat oppilaat jäivät pois kuvasta. Kuorossa n.70 nuorempia ja n.20
vanhempia oppilaita.
Tapahtumaa oli ollut järjestämässä varmasti kymmeniä, koska niin
paljon oli kaikenlaista tarjolla. Kaikilla luokilla oli omat pisteensä, joissa
erilaisia tehtäviä ja leikkeijä. Esim: märän pesusienen heittämistä kohti
opettajaa jne. Tietysti perinteiset leivonnaisten myynnit ja monia
ruokailupisteitä. Ruokailukohteita oli järjestetty sekä koulun keittiön
puolesta ,että paikalliset yrittäjät ja oli Korealaisten oppilaiden äitien
ruokapistekin. Joten valikoimaa oli. Löytyi myös juomapiste, josta sai tuttuakin
tutumpaa Glögiä eli The traditional mulled wine. Tietenkin paikalla oli myös
joulupukki, mutta en edes esitellyt tytöille . Näin hänet päivää etukäteen ja
jäi vähän huono maku ja huvittuneisuus. Toisaalla sai ostaa käytettyjä kirjoja
tai leluja. Näimme jopa yhden suomenkielisen kirjan.
Kaikenlaisia muita myyjiä oli tietysti myös paikalla, jotka myivät
omiaan omaan pussiinsa. Muuten kaikki meni hyväntekeväisyyteen. Päivän
kohokohtana oli Lahjakorien arvonta. Korit oli kerätty teemoittain ja niihin
sai kukin ostaa arpalippuja. Teemoina esimerkiksi joulu, leivonta, urheilu,
Vain aikuisille, pelit ja Kiina. Korit oli kerätty aina yksi luokkaa kohden.
Siinä oli sitten vaihtelevasti kerätty ja saatu lahjoituksia, ostettu jne.
Korien arvo oli varmasti useita satoja euroja aina kukin kori. Pelikorissa oli
kolme suurta laatikollista erilaisia pelejä. Eli ainakin 20-30 peliä. Voitte
arvata mikä oli meidän suosikkikohde arvoille. Tietenkin se ihana punainen
kiina-kirstu! Noh...se oli minun toive. Valitettavasti mikään ei osunut
kohdalle. Aiempina vuosina on tällä tavoin kerätty n.10 000 euroa. Nyt oli
ennätysmäärä väkeä paikalla : 2000.
Meilläkin on nyt sitten kotona jouluvalmistelut aloitettu. Glögiä ja
pipareita ostettu ja kuusi "raahattu" sisälle. En kuitenkaan vielä
ole antanut lupaa laittaa palloja; sentään! Niin eikä se ole kuusi ,vaan mänty!
Vihreistä pulloharjoista tehty, mutta melko mukavan oloinen
teko"kuuseksi". Ja kiitos Minnalle muistutuksesta tehdä
lumihiutaleita ikkunoihin. Olin ihan unohtaa. Vielä kun löytäisi silkkipaperia
niin niistä sais täydellisiä. Kopiopaperi kun on vähän jäykkää. Nyt helpotti
tytöillä joulukriisi. Totesivat, että nyt voisi täällä viettää vaikka
seuraavankin joulun. Joulukalentereita ei ole tullut minun eteeni ,paitsi niitä
20 euroa maksavia. Tästä syystä hankinkin joulusukat korvikkeeksi, joita sitten
"tonttu" yrittää muistaa välillä täytellä.
Kuusi löydettiin paikalliselta "kukkatorilta", josta saa
paljon muutakin kuin kukkia. Taas löytyi yksi "turisteille" näytettävä
paikka. Otin naapurinkin mukaan ja meidän yhteisen Ayin, joka sitten hoiti
tinkaamisen ja kantamisen. Naapuri tottunut tuollaiseen palkollisten
ohjaamiseen. Itse olisin kyllä kantanut tavarani ja olihan minulla kuskini!!
heh heh eli oma kantojuhtani, joka harrastaa mielellään nukkumista
odotellessaan. Ei siis pahalla, koska hän on todella avulias ja mukava. Vielä
kun löytyy lisää yhteistä kieltä niin eiköhän se siitä. Nukkumisesta tuli
mieleen että kiinalaiset eivät pahemmin välitä paikasta tai ajasta jos alkaa
nukuttaa. Vaikka keskellä tietä autossa, kauppakeskuksen penkillä jne.. Sopii
mulle... No parempi kai se kuin nukahtaa rattiin.
Torista voisin vielä mainita, että siellä todellakin KAIKKEA
tarjolla ja halvalla kunhan tinkaa. Ihania kukka-asetelmia ja kransseja ...
Pöytäkoriste kokoa 70cm pitkä ja 30cm leveä n. 10euroa kynttilöineen kaikkineen
ilman tinkausta. Sinne on pian palattava takaisin vielä ennen joulua. Tänään
tuli naapureihinkin joulu, koska kyllä nyt vilkkuu ja välkehtii kaikissa väreissä.
Mikä siinä on, että me tykätään vain neutraalin (täällä: riisinväri) värisistä
ja ei vilkkuvista, mutta kaikki muut päinvastoin.
Jukalle terveisiä, että nyt on naapurin rumpusetit (3kpl : yksi
junior) käyty katsastamassa ja tytöt vähän pääsivät metelöimäänkin. Ja
harkinnassa on jo mistä löytyisi se musiikkiliike. Toivoa näkyvissä siis sen
suhteen. Kuullosti siltä, että naapurin-Tony osaa soittaa.. Nyt alkaisi
sitten urakka hakea lahjoja... ei jaksa. Mutta jouluruokien suhteen jo
toiveikkaampi, koska näyttäisi löytyvän jopa punajuuria ja ruisjauhojakin. Jos
vaikka tekisi piirakoi. Perunaa tietty. Ja sahramipullaa. Hyvää toista
adventtia kaikille!
29.11.2010 - 05:04
Elämämme
täällä Shanghaissa on helpottunut ainakin siivouksien suhteen. Meillä käy Ayi
tiistai- ja torstai-aamupäivisin siivoilemassa aina 5h kerrallaan. Siinä ajassa
hän sitten touhuaakin niin vauhdikkaasti ,että koko talo tulee puhtaaksi.
Lounastaukoja ei tietenkään suostu pitämään; mistä lie saa energiansa?
Naapurimme Bel on jo häntä valmiiksi kouluttanut 8 kk:tta. Sanaakaan ei
englantia osaa, mutta sitäkin sujuvammin tulee soljuvaa kiinaa. Kovasti olisi
asiaa.. Hänelle ei tietenkään kelvannut meidän ostamamme hyvä
mikrokuitumoppi-systeemi. Sehän on aivan liian raskas heilutettavaksi, joten
viime torstaina tuli lankamoppi mukanaan! Mikrokuidut kelpaavat nyt
ulkolaadoituksille. Samapa tuo kun ei itse tarvi siivota.
Sitruunoita
olisi nyt sitten muillekin jaettavaksi; täytyy viedä kiinanopelleni, joka
kovasti mielellään ottaa vastaan. Nyt on muutenkin sitrushedelmien aika ,joita
sitten löytyykin monenlaisia ja kokoisia. Halkaisijaltaan aina 2cm- 25cm. Nimiä
on turha kysellä muuta kuin kiinaksi (Yòu zi = isoin niistä). Hedelmien nimet
oli viimeisin läksyni kiinantunnilla. Yksi sentään on helppo kaikkien ymmärtää
eli máng guo.
Lauantaipäivä
menikin sitten taas vaihteeksi ostoksilla. Nyt yritimme saada vaatevarastoa
jonkinlaiseen kuntoon. Talvitakkeja, pitkiä housuja , puseroita jne. Lämmintä
tarvitaan jo päälle. Kuskillamme on hieman erilainen käsitys shoppailusta kuin
meillä. Koska meille riittäisi H&M, C&A, GAP jne eli kaikki
normiliikkeet mutta EI. Hän kuskaa aina meidät Tiffanyn tai Cartierin eteen.
Sitten tulee kysymys "you happy?" "many shops". Ilmeisesti
pitää meitä ihan lottovoittajina. Kai se täytyy mennä feikkimarkkinoille
hakemaan merkkituotteita niin saadaan kuski tyytyväiseksi. Syömässä kävimme
vaihteeksi kokeilemassa intialaista. Voi jo arvata söikö lapset mitään, no ei.
Mietokin oli liian tulista. Mutta kun ei aina viitsisi syödä pitsaa, pastaa,
hampurilaista jne. Kun kerran muutakin olisi tarjolla. Ensi kerralla mennään
siihen pieneen kadunvarsikojuun johon jonotti puoli kaupunkia ja josta sai
ankkaa. Kuskikin olisi tyytyväinen.
Nyt
sitten alkaa jouluvalmistelut täydellä tohinalla. Jostain täytyisi löytää talo
täyteen joulutavaraa ja mistähän saisi vielä lunta? Tai lanttuja ja punajuuria?
Harmaasuolattu kinkku? Onneksi olen jo varannut meille jouluillallisen
Shanghain suomalaisten ry:n järjestämänä. Siellä pitäisi sitten olla kaikkea
mahdollista tarjolla. Eipä tule syötyä näinä kiinanjouluina liikaa jouluruokia
kun ei vain voi. Ikävähän täällä kaikille tulee kotio etenkin jouluna. Onneksi
saadaan se pieni karvaotus meitä viihdyttämään joulunajaksi. Joulupukkikin
tulee nyt perjantaina ja lauantaina meitä tervehtimään koulun hyväntekeväisyys
myyjäisiin. Tarjolla on sitten vaikka mitä viihdykettä ja kaikki menee köyhille
lapsille joilla ei ole mitään.
Koulussa
täysi tohina päällä näin ennen välitodistusten antoa, joten kaikki aika täytyy
joidenkin opiskella ahkerasti. Mandariinia odotellessa ennen uimaan menoa
Kouluilla
järjestetään kaikilla luokilla erilaisia esityksiä, jotka lapset itse yhdessä
opettajan kanssa suunnitelleet ja toteuttaneet. Näitä sitten kiertelen
katselemassa ja milloin mitäkin muita näyttelyitä. Niin tärkeää brittikoululle
tällainen yhdessä työskentely. Kun vain itse alkaisi pikkuhiljaa pysyä mukana ,
on niin erilaista.
Rebekan
luokan 5B Assemblystä: Number 13. Kaikilla oli vuorosanoja paljon ja hienosti
Rebekka suoriutui niistä ja ihan ilman lunttia.
Alinan
taidonnäyte erilaisista hiuksista
Jukkikselle
ja Minnalle ja Akulle voisi sellaisia terveisiä ,että jos vaikka harkitsisitte
SKYPEä niin vois Rebekka pitää pieniä kielitunteja aina tarvittaessa. Moikka
seuraavaan kertaan.
24.11.2010 - 02:48
Viikko
aloitettiin sitten hemmottelulla kuten otsikko kertoo. Siis minä sain
hemmottelua. Olimme saaneet jo aiemmin ilmaislippuja klubin Dragonfly- nimiseen
hoitolaan. Aloitin pää ja hartiahieronnalla, joka valitettavasti kesti vain
puoli tuntia. Mutta hyvältähän se silti tuntuu.. Puitteet hyvin miellyttävät ja
tunnelmalliset. Hoidossa istuttiin upottavassa nojatuolissa lämpökääre vatsalla
ja peitto päällä. Hoitajan mukavuutta ei ilmeisesti niin paljoa kyselty. Ainoa
kummallinen tapa oli, kun heti hoidon loputtua hoitaja ryntäsi huoneesta pois.
Siinä sitä sitten miettii mahtaako tulla takaisin vai mitä nyt pitäis tehdä? No
aikani ihmeteltyä ja hörpättyä hieman vihreää teetä päätin poistua paikalta.
Hoitsu odottikin jo oven takana valmiina avaamaan ovea ja sanomassa näkemiset.
Eli pitikin poistua...
Tästä
poistuttua siirryin heidän seuraavaan toimipisteeseen, jossa sain
Parafiinivahakäsittelyn käsille. Jos tässä kohtaa joku miettiimitä se on niin
en tiennyt ainakaan minä mitä oli tulossa. Ensin pestiin kädet ja rasvattiin
hyvin kyynärpäitä myöden. Tämän jälkeen hoitaja kastoi kädet kuumaan
vaaleanpunaiseen parafiiniliuokseen. Voitte kuvitella miltä tuntuu .. polttaa..
Nelisen kertaa dippaili kuin kynttilöitä tehdessä liuokseen molempia käsiä ja
sitten elmu kelmut ympärille. Lopuksi vielä vähän lämmintä töppöstä ja pyyhettä
lämmikkeeksi. 10 minuuttia ja valmista. Kädet tuoksuivat ja olivat pehmoiset;
ainakin siihen asti kun taas tarttui rättiin. Tuskin koitan toista kertaa , en
ihan vakuuttunut.
Tästä
lähdin sitten tukkapystyssä( hieronnasta) kohti Dennisiä. Eli parturiin jota
kaikki kutsuu vain nimeltä. Ilmeisesti hyvin suosittu kaikkien
maahanmuuttaneiden keskuudessa. Tytöthän jo kävivät aiemmin kokeilemassa.
Kysyin olisiko aikaa ja olihan se heti saatavilla. Yhdessä pähkäilimme sopivaa
väriä ja koko ajan värivastaava näpelsi tukkaa ja katseli sitä eri suunnista ja
arvioi väriä. Sitten alkoi operaatio värinlevitys. En koskaan saanut vastaavaa
suomessa. Niin tarkkaan ja harkiten laitettiin väri oman värin mukaan.
Tummempiin kohtiin ensin ja sitten pikkuhiljaa edettiin kohti latvoja. Tässä
meni aikaa... Pää värivastaavalla oli avustamassa toinen mies joka myös
levitteli väriä. Kun vihdoin saivat valmista pää muoviin ja odotetaan. Samalla
avustava mies kysyi tarvitsenko hierontaa, josta en tietenkään voinut
kieltäytyä. Tämä ilmeisesti aina tapana. Ja kyllä tarvetta oli vieläkin.
Sitten
vuorossa pesu ,jonka hoisi tietenkin kolmas eri mies. Perusteellisesti kahteen
kertaan pesu ja melkein voisi sanoa jo raapimiseksi sitä pesua. Mutta ei
pahalla tavalla. Tuli puhdasta. Sitten leikkaus, jonka tietenkin teki taas
seuraava mies. Eli jokaisella oma erikoisalansa. Tapana myös, että asiakas voi
valita haluaako seniorin vai juniorin tekevän työn. Kokeneemmasta saa sitten
maksaa vähän enemmän. Sinä päivänä ei tainnut olla valinnan varaa ,vain
senioreita. Koko tämän ajan oli tarjolla virvokkeita jos niin halusi. Yksi
ainoa nainen löytyi, joka puolestaan hoiti enimmäkseen puhumisen(englanniksi),
ajanvarauksen ja muut juoksevat asiat.
Lopputuloksesta
voi sanoa että kyllä kannatti ja oli hintansa väärti. Hinnat suunnilleen samaa
luokkaa kuin suomessakin, koska erikoistunut länsi-ihmisten palveluun.
Tällaista
tällä kertaa ,vielä kun löytäis jostain Kalevalaisen jäsenkorjaajan tai edes
sinnepäin! Kataaa.. Joko liput ostettu?
21.11.2010 - 13:06
Kyllä
on hankalaa. Kaikki kauppakeskukset koluttu ja kaksi kirjakauppaa cityssä,
jonka tuloksena 1 kpl syntymäpäiväkorttia. Sekin tietysti vielä
englanninkielinen. Ei hyvä! Ei minkäänlaisia askarteluvälineitä vielä löytynyt...
Täytyy taas lähteä jonkun juttusille.
Juttusilla
olosta mieleen pilkahtaa naapurin rouva. Kotoisin filippiineiltä ja naimisissa
britin kanssa. Häneltä saamme nyt ensimmäisen Ayi kokelaan , joka saapuu
tiistai-aamuna selvittämään meidän sotkuja. Alkoi tuntua että kai sitä voisi
taipua siivoajaan sentään. Käy kaksi kertaa viikossa 5 h kerrallaan. Palkka
päätähuimaavat 15 RMB/h eli alle 2 €. Mutta tässä asiassa naapurin rouva hyvin
tarkka; Ei saa maksaa 20 RMB:tä vaikka pyytäisi! No katsotaan..
Muuten
viikko sujunut jo melko normaaleissa uomissaan. Koulua , ruoka-ostoksilla
käyntiä, kielitunteja, läksyjen tekoa, ruoanlaittoa, flunssan parantelua,
cappuchinoa ja lattea.. Aina välillä etsitään jotain vielä puuttuvaa tavaraa
tai vaatetta. Vihdoin löytyi sopivaa makaronia ja hyvän väristä kiinajauhelihaa
ja perhe sai Artun makaronilaatikkoa. Kuulemma maistui ihan normaalilta!
Kumma juttu..
Yksi
tärkeä tapahtuma myös ollut tällä viikolla eli SIM-kortit. Sain vihdoin
hankituksi koko naislaumalle omat SIMit. Kyllä oli jo aikakin. Eikä se
ollutkaan niin hankalaa kuin luultiin. Hankalaa oli ainoastaan se, että kukaan
ei puhunut englantia, joten ihan summassa sitten koko juttu. Mielenkiintoista
oli että kaikki liittymät maksoivat eri summan. 100, 180 ja 280 RMB:tä. Eri
hinnat johtuvat numerosta eli mitä enemmän kahdeksikkoja sitä onnekkaampi
numero ja kalliimpi. Hienoa! Reetta sitten nappasi kaikkein kalleimman. Mutta
kyllä nyt helpottui elämä kertaheitolla taas kun kommunikointi sujuu
"joustavasti". Lainausmerkit siksi että ainakin oma liittymäni toimii
hieman satunnaisesti. Välillä linjat todella hukassa. Arttu sentään sai firman
kautta toimivan liittymän. Meidän tyttöjen liittymät ovat pre-paid tapaisia,
koska länkkärit eivät voi saada laskutettavaa liittymää paitsi firmojen
hankkiessa ne työntekijöillensä.
Loppuviikosta
Reetta tutustui ikäiseensä tyttöön Suomesta ja heti alkoi juttu sujua. Yökylää,
uintia, feikkimarkkinoille menoa jne.. kaikki parissa päivässä.
ALinallakin ollut ehkä hieman rauhallisempi viikko kun sai levätä
viimeviikolla. Alina onkin varsinainen vesipeto vaikkei uida osaakaan vielä.
Koulussa kerran viikossa uintia ja sitten vielä omat uinnit päälle. Eiköhän se
taito siitä sitten kehity ensi kesään mennessä. Pääsee sitten jo porskuttelemaan
itsenäisesti Jyrmyksellä. Toivottavasti. Kesää odotellen, vaikkakin täällä +15
ja siellä kotona -15 tulossa.
15.11.2010 - 10:46
Lauantaina
oli hieno ja kesäinen ilma meille suomalaisille. Lämpöä n.24 ja auringon
paistetta. Otimme hienosta ilmasta kaiken irti ja lähdimme koko perheen voimin
eläintarhaan. Kävimme lähimmässä ja hieman pienemmässä zoo:ssa. Tämä oli juuri
sopiva Alinan ikäiselle kierrettäväksi. Eläimet tietysti hellyttäviä kuten
aina. Ainoa negatiivinen asia oli löytää koiria häkeissä. Vahingossa osuimme
polulle jonka varrella useita erirotuisia koiria. Aina kaksi kutakin samassa
häkissä. Tämä oli aika pysäyttävä kokemus lapsille, kun pysähtyivät
ajattelemaan asiaa. Ainahan se mielessä käy eläintarhoissa. Ihmiset laittavat
eläimiä näytille hyvin epäinhimillisissä olosuhteissa; kaikkea muuta kuin
luonnollisessa ympäristössä. Jääkarhu keskellä Shanghain lämpöä.. Mutta vasta
tuo koirien näkeminen tuntui enemmän koska siihen emme ole tottuneet.
Toiset osaa ottaa rennosti
Kaikkien
kiinalaisten suosikki tietysti ja parhaimmat olot.
Linssilude
Myös
kiinalainen juttu. Löytyi montakymmentä erilaista kultakala muotoa. Koko
Kehityskaari alusta tähän päivään. Kultakala kotoisin siis kiinasta jos joku ei
tiennyt vielä. Hurjimmista muodoista vain ei onnistuttu ottamaan kuvaa kun
tuppaavat olemaan koko ajan liikkeessä, kumma juttu..
Ruokailun
jälkeen lähdimme klubillemme nauttimaan loppupäivästä. Koska emme saaneet
peliaikaa kentille , nautimme virvokkeista ja auringosta. Tytöt taisivat käydä
pulikoimassakin. Samalla saimme huomata että klubilla toimii Facebook, joten
kaikki ahkerasti koneidensa kimpussa leikkimässä. Sunnuntaina kävimme vielä
isänpäivän kunniaksi brunssilla samaisessa paikassa. Tarjolla oli jos vaikka
mitä. Länsimaista, itämaista, sushia, salaattipöytää, pastaa ja jälkkäreitä.
Tänne pääsevät sitten kaikki nauttimaan ,jotka meille vieraaksi asti
uskaltautuvat.
Ruoan
päälle Rebekka pääsi vihdoin tutustumaan ja vierailemaan suomalaiskodissa. Sitä
oli kauan kaivattu. Perheessä on vielä kolme kuukautta vanha koiranpentu, joten
mikä sen täydellisempää. Perheessä siis 11v tytär.
Alina
taas lähti naapuriin leikkimään 3,5 v. pakistanilais- ja jotain muuta peräisin
olevan tytön kanssa. Yhteisenä kielenä tulee olemaan englanti ja kiina. Vielä
vähän molemmat hakusessa, mutta ei se leikkiä haittaa.
Nyt
sitten itse sain jonkun pöpön iskemään itseeni ja lähdenkin tästä troppaamaan
kehoa lämpimillä nesteillä.
12.11.2010 - 07:44
Taas
on viikko vierähtänyt nopeasti. Jo neljä viikkoa kiinassa, ei uskoisi.
Toisaalta tuntuu paljon pdemmältäkin ajalta. Kiinan opintoja on yhdessä Reetan
kanssa pakerrettu. Lisähuomautuksena että Reetta opiskelee samalla myös kiinan
merkitkin, mutta minä en.
Tytöillä
on tämä viikko ollut keskiviikosta alkaen School Holiday, joten on yritetty
levätä ja tehdä kaikkea mitä haluavat. Keskiviikkona olimme kyllä aamupäivän
koululla kiertämässä opettajalta opettajalle. He sitten kertoivat kuinka
tytöillä menee ja sai tehdä kysymyksiä. Kolmen viikon jälkeen ei ihan kauheasti
ollut jaettavaa, mutta positiivista palautetta ja kannustusta sitäkin enemmän.
Ilmeisesti kaikilla kolmella menee ihan hyvin ja englannin kielikin on jo edes
hieman parantunut. Tarkoittanen jälkimmäisellä Alinaa ja Rebekkaa. Reetta sai
kovasti enkunopelta kehuja kielitaidostaan .Kannustukset tulivat kuitenkin
tarpeeseen. Alina kovasti haluasi jo kommunikoida kunnolla luokkatovereiden
kanssa, mutta toistaiseksi suomi saa riittää.
Uusia
kiinnostuksen kohteitakin on ilmaantunut eli kolme koripalloa on ilmaantunut
pihaan sekä sulkapallomailoja ja pingismailoja. Uintikin on kivaa kun voi käydä
klubilla porskuttelemassa aina kun haluaa. Etenkin kun voi pulahtaa lähes
kiehuvaan ja poreilevaan veteen. Tämä jälkimmäinen oli minun mielipide. Tänään
saimme suomalaisseuraakin sulkkispeliimme. Alinalle yritti KAlle opettaa kuinka
pingistä kuuluisi lyödä suomalaiseen tapaan. Vieressä pojan Ayi (hoitaja)
kuitenkin näytti oikeampaa tapaa syötellä. Oli vain yksi pieni ongelma Alinalla
kun ei meinaa yltää..
Nyt
on sitten selvinnyt että hedelmäpuumme on sitruuna. Eivät kuitenkaan ole
kirpeitä, joten niistä saa mukavan aamudrinksun puristettua itselleen ja miksei
iltasellaistakin.
Anu
siellä aiemmin kyseli mitä on Pakchoy. Alla kuvassa tuo vihreä kasvi on sitä.
En oikeastaan tiedä siitä mitään, mutta käytän pinaatin tavoin. Ryöppäys ja
sitten paistan öljyssä ja valkosipulissa makua lisää. Hyvää on. Kyselin
tuota ohjetta joltain toiselta rouvalta kaupan kasvishyllyn edessä ,kun kehui
lastensakin sitä kovasti syövän mielellään. Kuvassa myös muita lempituotteita
eli mangoja ja ihania munakoisoja. Munakoiso on jo vanha tuttu vain vähän
uudennäköisessä pakkauksessa. Mangoista en ole suomessa koskaan tykännyt mutta
kyllä ne on hyviä! Ihanan kypsiä ja mehukkaita. En tiedä tuodaanko ne vai
kasvaako ihan kiinassakin. Ihan aina ei kaupasta löydy joten täytyy välillä
hamstrata enemmän. Saimme mangoa ensimmäisen kerran hotellin ravintolassa
sekoitettuna katkarapuihin ja johonkin majoneesin tapaiseen kastikkeeseen.
Koukutuimme heti.Tällä hetkellä uunissa kuitenkin puhisee oikeaa
karjalanpaistia. Ensimmäinen kerta kun jotain suomalaista tulee tehtyä.
Alinakin
on löytänyt vasta nyt vanhat harrastukset eli pelaamisen ja DVD:n katselun.
Ihan on oma valtakunta sitä varten mikä on kyllä luksusta aikuisille. Saa olla
rauhassa siltä meteliltä. Muuten tuntuu ottavan välillä kotioloissa aika
koville koulun aloitus. Ei enää juuri minnekkään neidin kanssa viitsi mennä,
kun on sellaista sotaa koko ajan. Kyllä se vuoden päästä sitten helpottaa..
Koulussa onneksi käyttäytyy enkelin tavoin niinkuin pitääkin.Tapailee
englanninsanoja ja suomeksi alkaa sanat löytää tiensä paperille. Vielä kun
löydetään naapureista tyttökavereita koko poppoolle niin alkaa elämä voittaa.
04.11.2010 - 11:45
Tällaisella
työvälineellä ei ole mikään ongelma tehdä pientä siivua. Kaupan oli jos
jonkinmoista vastaavan näköistä puukkoa, mutta eri tarkoitukseen olevaa.
Valitsimme siivutukseen sopivan joka on tuntunut oikealta. Eipä olla juuri
muuta syöty kuin Wokkia kaikki nämä viikot. Se on niin nopeaa ja lapset tykkää
kun seurana on riisiä/nuudelia ja soijakastiketta. Soijan ostaminen onkin
sitten tiedettä varsinkin kun ei ymmärrä kiinanmerkeistä mitään. Lajeja kun on
kymmeniä ja kymmeniä. Puukot myydään lukollisista kaapeista ja ostajan ID ja
nimi laitettiin ylös paperiin!
Riisinkeittohan
ei onnistu ilman riisinkeitintä, joka löytyy jokaiselta. Meidän koneessa on
tekstiä päällä myös englanniksi mutta ohjeet vain Kiinaksi. Olemme silti
onnistuneet keittämään ihan hyvin. Ainakin suomalaisella mittapuulla. Pitäisi
ehkä käännätyttää ohjeet joku päivä.
Lopputulos
ja kaikki tuli syötyä. Aineksina: porkkanaa, papuja, pakchoyta, munakoisoa ja
valkosipulia. Haluaisin ottaa kuvaa paikallisista ruokakaupoista ,mutta se on
ilmeisesti kiellettyä. Kasvisten ja hedelmien valikoimat ovat uskomattomat.
Puhumattakaan kala-osastosta, jossa elävät sammakot, ravut ja lukuisat
erilaiset kalalajit tarjolla. Pakasteina myös löytyy lähes kaikkea. Paikalliset
sitten onkivat juuri oikeaa ja vielä tarpeeksi tuoreen näköistä syötävää. Itse
en ole vielä kokeillut onneani, kun kaikki näyttävät samalta minun silmiini.
Ehkä nyt tietysti kuolleen erotan joukosta, heh heh. Hajut ovat tietysti ihan
oma juttunsa....
Reetta
värkkäämässä uuden pöydän ääressä kiinanmerkkejä. Läksyjä riittää aina yöhön
asti... vaatimukset hieman toista kuin suomessa ja tietysti kaikki täytyy ensin
kääntää omassa päässä. Ensi viikolla päästään vähän keskustelemaan tyttöjen
opettajien kanssa kuinka on mennyt.
Rebekka
Artun avustuksella viimeistelee tehtävää, jossa omasta kotimaasta kerätään
tietoa erilaisista kohteista turisteille ja kuvat myös. Mahtaisko päätyä vielä
esitelmäksi seinälle?
03.11.2010 - 11:39
2010
nián shìyiyuè sanhào = 2010 marraskuu 3.
Nyt
on sitten ensimmäiset kiinankielen oppitunnit takana. Toistaiseksi olen saanut
vain yksityisopetusta kun ei ole toista oppilasta vielä näkynyt. Kyllä on
VAIKEETA. Vaikeinta on tuo oikeanlainen lausuminen. Ei pelkästään toonien eli
äänenpainotuksien oikein meneminen vaan sitten vielä nuo lukuisat erilaiset
ässät. Luulin jo osaavani venäjän opintojen jälkeen jotain ässien lausumisesta
mutta EI. Ihan saa aloittaa alusta kuten pikkulapset. Samalla lailla
opettajalleni on mahdotonta sanoa kunnon RRRR. Opettajani kertoi n. 60 h
jälkeen yleensä hänen oppilaansa puhuvat sujuvasti..jää nähtäväksi tai korjaan
kuultavaksi. Yhdessä Reetan kanssa opetellaan numeroita ja päiväyksiä. Reetalta
kun on jäänyt kokonaan perusteet opettamatta,tullessaan kesken lukukauden
kouluun.
Tässä eväät opiskeluun
Lauantairuutini:
IKEAssa on taas ravattu, hikipäässä hakemassa koulupöytiä tytöille ja ihan
hyvin tuloksin. Kotiintuonti ja tavaroiden kasaus maksoi jopa 21 Euroa!
Sunnuntaina haimme "kauan" kaivatut polkupyörät ja skootterin. Kyllä
nyt on kulkenut hyvin. Skootteri oli kaupan kallein eli n.270 euroa ja sykkelit
n.70 euroa..eli hirveen kallista, heh heh. Tällä viikolle onkin sitten
riittänyt vasta yksi kauppareissu ja sekin vain ruoan hakua!JEE
Ainoa
ketä harmitti skootterin osto oli kuskimme eli Mr.Shen. Hänen mielestään meidän
tulisi kulkea aina "hänen" autollaan. Lupasin käydä aina kaikki
kauempana kuin 2km säteellä olevat käynnit käydä hänen autollaan. Enkä sen
kauemmaksi menisikään itsekseni; sen verran on liikenne vilkasta lievästi
sanottuna.
Meinasi
ihan unohtua tämä tärkein kuva, joten nyt on päivitetty(Artun pyynnöstä)
Tiistaina
olin Alinan luokan mukana leipomo-retkellä. Koululta käveltiin lähimmälle
paikalliselle leipomolle . Kaksi äitiä ja kaksi opea mukana ja olisiko ollut
n.12 lasta. Leipomolla lasten piti sitten haistella ja tarkkailla mitä siellä
myytiin ja mitä maksoi. Ensi viikolla sitten harjoittelevat luokassa leikin
avulla myyntiä ja ostoa . Luokassa myös aloitettiin opettelemaan englannin ja
kiinan rahoja. Ehkä jatkossa opettelevat myös muidenkin maiden rahoja.
TOivottavasti! Ensi vuonna pitäisi sitten olla selvää montako pennyä on pence
ja montako penceä punta. vai kuinka se nyt meni? Olikos englannissa edelleen
voimassa eri painoyksiköt? Toivottavasti nyt edes ne opetetaan kuten
muuallakin. Leipomoretken kruunasi kun lapset itse ostivat donitsit. Heidän
piti laskea kiinaksi summa jonka maksoivat ja hienosti sujui kaikilta. Donitsi
maksoi jopa 3,50 RMB eli n.35 senttiä ja hyvää oli.
Työasiat
eivät ole vielä juuri käyneet mielessä, mutta nyt tiedän ainakin mistä alkaa
kerätä asiakkaita jos tarvetta tulee. ELi tyttöjen koululta (LUE lasten
vanhemmat). Näyttää siltä että me länsimaista tulevat ihmiset olemme aika
vaivaista porukkaa...
Tänään
kävimme laittamassa pysyvät asumislupa-asiat kuntoon ja paperit tulevat ensi
viikolla. Sitten saamme olla vuoden kerrallaan täällä. Samalla reissulla löytyi
lisää hienoja paikkoja, joita näyttää tuleville vieraillemme.
Artun
kuulumisia pyytäneille voin vastata vain että hyvin kuulemma menee töissä .
Tarkempaa tietoa saatte kysyä häneltä ihan henkilökohtaisesti, koska ei
halua kommentoida julkisesti netissä.
Otsikko tuli tänään
meidän kuskimme suusta hänen pyytäessä allekirjoitusta työtunneilleen Artulta.
huh huh
Tässä
ensimmäinen laskumme ,ota siitä sitten selvää mitä, paljonko, milloin ja minne?
29.10.2010 - 06:41
No
nyt on siitäkin selvitty ja eikun ensi vuoden asuja suunnittelemaan. Varsinkin
kun nyt tietää mitä pitäisi olla. Paljon oli todella hienoja asuja ja hyvin
keksittyja hahmoja. Parhaimmat varmasti itse tehtyjä. Joka luokalta valittiin
aina parhain puku, paras itsetehty asu ja paras Halloween asu. Teemanahan oli
kirjan hahmo. Tuli samalla tutustuttua muutamiin äiteihin ja odotellessa lasten
tuloa ulos poikettiin tietysti Starbuckissa hakemassa kahvit lämmikkeeksi.
Onneksi tänään jo hieman lämmennyt viime viikosta ja aurinkokin pilkahtelee
pilvien raosta, eikä pohjoistuuli enää puhalla. Viikon päähän on jo ennustettu
24 astetta. Olisihan se ihanaa jos toteutuu.
Samalla
sain tietoa kieliopinnoista ja kävinkin jo ilmoittautumassa lähellä olevaan
MandarinHill: iin. Maanantaina alkaa sitten ensimmäiset tunnit. Nyt tarvitaan
enää joku kulkuväline millä olisi mukavampi ja nopeampi saapua tunneille.
Perässä kuvia tältä aamulta.
Paljon
Spidermaneja ja prinsessoja. Mitä nuorempia tuli esiin sitä enemmän
prinsessoja, Yllätys!
Poika vihreässä asussa valittiin
yhdeksi parhaista ja olikin minun suosikki
28.10.2010 - 07:10
Uusi kiinalainen espressokone; kyllä
nyt kelpaa!
Äkkiä
on taas päivät menneet. Tytötkin kehuvat koulupäivien menevän yhdessä
vilahduksessa. Johtuu kyllä varmaankin 100% keskittymisestä! Vaihteeksi
niinkin. Läksyjä tuntuu aina vain riittävän. Alemmilla luokilla läksyt annetaan
perjantaisin ja niistä on suoriuduttava seuraavaan torstaihin mennessä.
Ylemmillä luokilla tuntuu olevan sama kuin suomessakin. ELi joka päivä. Alina
onneksi selviää vielä ilman vrasinaisia läksyjä. Luku- ja kuvakirjoja kyllä
tuotetaan kotiin harjoiteltaviksi, mutta ei mitään paineita.
Tällä
viikolla on ollut stressin aiheena Halloween- juhlat, Yllätys! En ole koskaan
oikein päässyt sisälle siihen touhuun ,mutta nyt on PAKKO. Huomenna perjantaina
kaikkien tulee olla pukeutuneena koulussa. Niin isot kuin pienet. Heillä on
menossa kirja-viikko, joten aiheena on mikä tahansa kirjanhahmo. Mieluusti oma
suosikki. No huh huh. Lauantaina sitten pikku-kummitukset kiertää ovelta ovelle
jos olet jättänyt lupatarran postilaatikkoosi. Tämän johdosta tuli sitten
käytyä hyvin mielenkiintoisessa ostoskeskuksessa hakemassa pukuja. Sinne
tullaan sitten menemään kaikkien kiinaan saapuvien vieraiden kanssa! Löytyy
kaikkea ja siltä väliltä. Yksi kerros pyhitetty helmille; niin aitoja kuin
lasisia. Olisin ottanut kuvaa, mutten uskaltanut. Hinnat ovat kyllä
varmasti myös sen mukaiset. Tässä paikassa pääsee sitten toteuttamaan itseään
tinkaamisessa. Kuinka sitten inhoan sitä!
Vielä
puuttuu kotoa kaikkea vähän isompaa ja arvokkaampaa. ELi IKEAan taas täytyy
uhrata lauantai. Koulupöydät edelleen hakusessa ja PAKSUJA ,LÄMPIMIÄ mattoja.
Ja mistähän saisi samanlaisia verhoja parantamaan eristystä? Ulko-ovien alla
puolen sentin kolo eikä ikkunoissakaan ole kehumista. Saimme
hankittua hienon kiinaversion Philipsin imurista. Ensi kerralla laitan
korvatulpat kun alan imuroimaan, OIKEASTI. niin kauhea ääni ja johto onnettoman
lyhyt. Ei muuten olisi ongelma, mutta tässä talossa on tilaa ihan liikaakin
mutta ei pistorasioita. Joten rappukäytävät jää imuroimatta. Tosi kivaa
varsinkin kun noita kerroksia riittää. Ehkä se Auyi tulee sittenkin tarpeeseen.
Löytyy onneksi jo myös rikkasihveli ja harja.
Pihassa
kasvaa ilmeisesti jokin sitrushedelmäpuu
Nyt
on ollut todella kylmää mutta kaunista. Kova pohjoistuuli, jonka ansiosta
tuntuu kuin lumi tulisi juuri maahan. Onneksi viikonloppuna pitäisi alkaa taas
lämmetä ihan 20 asteen lukemiin. Pääsee ehkä ulos kahville, ehkä. Aamurutiinina
on viedä kuskin kyydillä lapset kouluun ja sitten kävelen kotiin. Tänään poikkesin
samalla hakemaan leipää leipomosta. Siinä samalla kadulla jäin ihmettelemään
kun ihmiset tuijottivat jotakin. Ilmeisesti teurastivat jotain kadulla. Palasin
vielä katsomaan tarkemmin mitä tekivät ja oli pieni järkytys nähdä kuinka
KOIRAA nyljettiin. Vielä oli pääniho jäljellä joten siitä tunnistin. HUH!
Täällä
siitä sekä hienoa ja kaameeta että kaikki sulassa sovussa samalla kadulla.
Vieressä on suht moderni länsimainen parturi ja vieressä ihan mitä vain kuten
esimerkki osoittaa. "Teurastamo" toimi kadulla paikallisen torin
edessä. Sinne en taida mennä tutustumaan... Tai se oli enemmän kauppatori
tyylinen paikka, jota en koskaan ennen ollut huomannutkaan. Kaiteet
myyntialueen oviaukon edessä pitää varmaan minunlaiset ihmiset poissa sieltä.
Nyt
täytyisi lähteä Shanghai Racquet Clubille ,jonne saimme eilen jäsenyyden.
Amerikkalaistyylinen klubi josta löytyy kaikki liikunnalliset tarjonnat. Kotoa
tulee ehkä n.1km matkaa sinne. Jäsenyyteen vaadittiin etumaksua ja järkyttävän
suuri vuosimaksu koko perheelle. Maksun onneksi suorittaa isännöitsijämme,
koska vaadimme sen vuokrasopimukseen. Aikuisille tehtiin aluksi myös
haastattelu ennen sisään pääsyä. Klubi sijaitsee saman nimisen asuinalueen
sisällä. Omalla alueellamme olisi löytynyt kyllä pieni ulkoallas sekä
kuntosali, mutta kukaan ei näytä niitä käyttävän. Voin kyllä olla väärässäkin.
Kuulemisiin,
Kiva saada kommenttejanne
24.10.2010 - 10:57
Reetta ja Alina kotiportillaasunnon vierestäkaikki tarvittava löytyy läheltä alle1kmkotitalon edestäasuinaluettammekoti edestäkoti takaa
23.10.2010 - 15:15
Näin
se menee. Viikko vierähti ennekuin pääsin kirjoittamaan. Nyt vähän eri
tunnelmissa, koska nyt kirjoittelen jo kotoa!
Viikko aloitettiin
muuttamalla, sitten onkin riittänyt ainakin minulla kiirettä. Koko ajan menossa
johonkin suuntaan. Aamulla lapsien saattaminen kouluun ja sitten asioille ja
kolmen jälkeen taas kiiruusti koululle hakemaan,sitten ruoanlaittoa ja hups
taas ilta. Ihan hirveästi tuntuu olevan kaikkea hankittavaa.
ensimmäinen kouluaamu
ALoitetaan
vaikka lasten koulunkäynnistä. Vieläkin olisi hankittavaa sinnekin esim: mustia
sukkiksia tai pitkiä mustia polvisukkia talveksi. Tytöthän tietysti pitää
talvellakin hametta! Kuinkas muuten? Ihmeellisen hyvin on koulu alkanut
kaikilla, ei edes Alinalla tunnu paljoa murheita olevan vaikkei sanaakaan
ymmärrä. Opettajat kertovat kuinka hän palpattaa taukoamatta SUOMEKSI TIETYSTI
ja on iloinen oma itsensä. Ensimmäiset päivät meni ykkösluokalla mutta
torstaina aloitettiin sitten rennommissa merkeissä ns.eskariluokalla. Olisi
ALina varmasti pärjännyt mutta mitä ottaa turhia ylimääräisiä paineita ja
leikkiessä oppii paremmin ja helposti kieltä. Ykkösellä olisi vain jo pitänyt
osata hahmottaa ja kirjoittaa vaikeampia sanoja. Sehän olisi ollut helppoa ,kun
ei osaa vielä lukea. Mutta hyvin tuntuu jo hakevan oikeat kirjaimet sanoihin
ainakin suomeksi. Sehän onkin vähän helpompaa kuin englanti.
Isommilla
tytöillä ei myöskään tunnu mitään murheita olevan koulusta. Toistaiseksi ovat
tykänneet enemmän kuin suomen koulusta. Kavereita löytyy luokalta helposti.
Molemmilla alkanut tämän "pakollisen"englannin lisäksi muita kieliä.
Reetta saa jo vanhempana valita ottaako saksaa vai ranskaa joten valitsi
saksan. Hyvä niin ,onpahan helpompi auttaa läksyissä. Kiinan kieli on tietysti
pakollinen myös kaikille. Reetta erityisesti siitä innostunut. Rebekka pääsee
kiinan kimppuun kunnolla vasta kun enkku alkaa sujua. Ranskan tunnit silti ovat
alkaneet. Siinä olikin kiva tehdä kotitehtäviä kun ei kukaan meistä osaa
ranskaa. MINNAAAA! Ihme kyllä niitä
pystyi päättelemään kaikkien muiden oppimieni kielien avulla ainakin johonkin
pisteeseen asti! Kiinaa ei mitenkään.
Muuten
on aika kulunut hankkimalla tarvikkeita kodin ylläpitoon monesta eri
marketista. Samalla pikkuhiljaa pientä siivousta ja järjestämistä. Ruoan hankkiminen
tuntuu olevan hitainta kun ei oikein tiedä mitä haluaisi ja mitä ostaisi.
Saatikka mistä ostaisi. Eikä sanaakaan ymmärrä pakettien kyljestä. Onneksi
löytyy näitä ranskalaisperäisiä marketteja joista saa paljon tuontiruokaa.
Tänään käytiin hakemassa riisinkeitintä, espressokeitin, silitysrautaa ja-
rautaa jne.. IKEAan piti mennä mutta Alina sai taas pieniä vatsanväänteitä niin
ei uskallettu sitä otta matkaan. Siis minä isommat tytöt matkaan kaikkea
"pientä" hakemaan. Mutta kyllä maistui oikea kahvi taivaalliselle
pikakahvin sijaan. Kahviloita kyllä löytyisi mistä saisi oikeaa tavaraa, mutta
kun ei ole kerinnyt. Vielä etsin täydellistä teekannua jasmiiniteelleni.
Arttu
taistelee kaikkien teknisten vimpaimien kanssa. Satelliittikanavatkin pitäisi
olla mutta yllättäen ne ei toimi. Vimpaimista tulee mieleen että pitäisi lähteä
ostamaan sitä kevyt skootteria.
Eilen
kävimme myös ihmettelemässä Shanghai Expo2010- näyttelyä. Kyllä riitti väkeä.
Viikko sitten lauantaina vieraita oli ollut yli miljoona joten siitä voi
hahmottaa väkimäärää. Jono jo pelkästään sisään oli ennennäkemätöntä. Kävimme
vilkaisemmassa ainoastaan Suomen paviljongin koska sinne pääsi jonottamatta.
Nautimme suomalaista vettä ja pannukakkua. Sitten alkoikin show. Väki huomasi
lapsemme ja kuvaajista ei ollut loppua. Ei kuvaamisessa vielä mitään pahaa
mutta lapsi parat eivät saaneet syötyä ollenkaan kun kaikki repi syliin ja
silitti ja paijasi. Eihän ne pahaa halunneet mutta jossain vaiheessa oli itse
laitettava loppu tälle. Kun me Artun kanssa siirryimme hieman liiaksi
kuvauslinjalle alkoi väki vähetä hiljalleen. Olisimme saaneet istua siinä
loppupäivän. Muuallakin aluella saattoi joku kaapata lapsen kainaloon ja ottaa
kuvan. Yleensä sentään kysyvät lupaa. Eka kerta kun olisi ollut tarpeen
lause"Älä koske lapsiini". Tämä neuvottiin jossain oppaassa oppimaan.
Tässä niitä kuvaajia
yleiskuvaa
Expon sisääntulosta: vielä väljää!
Kuulemisiin
16.10.2010 - 15:42
Täällä
sitä nyt sitten ollaan. Pikku hiljaa alkaa pieninä palasina mennä jakeluun,
että nyt asumme täällä. Mutta vain pieninä annoksina hetkittäin. Asiaan
varmasti auttaa kun pääsemme muuttamaan omaan asuntoomme maanantai aamuna.
Toistaiseksi olemme hotellissa.
Saapuminen
meni erinomaisesti ja saimme hankittua ensimmäisen päivän aikana tytöille
koulupuvut. Niistä sen verran, että Reetta oli erityisen innoissaan asustaan.
Kaikki pääsivät tapaamaan tulevat opettajansa ja muutamia luokkatovereitaan.
Vaikutti oikein lupaavalta.
Toisena
päivänä lähdimme ostoksille isojen tyttöjen kanssa, Alinan jäädessä potemaan
lievää vatsatautia Artun kanssa hotelliin. Saimme vähän esimakua tulevasta ,
tässä shoppailijan paratiisissa. Haimme koulukenkiä joiden pitää ehdottomasti
olla mustat. Siinä oli sitten ongelmaa kerrassaan.. Reetalla tuntuu olevan jo
nyt liian iso jalka tähän maahan! Myyjillä oli hauskaa kun niin pienellä ja
sirolla tytöllä voi olla isompi kengännumero kuin 35. Lopulta jouduimme
tyytymään ei niin täydellisiin kenkiin "kotoisesta"
Marks&Spenseriltä.
Muuten
on tämä aika mennyt jo melko "rutiinilla", koska hotelli jo tuttu ja
samoin lähi kaupat. Enää ei kiinnitä niin huomiota tuijotukseen kaikkialla,
eikä ole vielä kukaan pyytänyt tyttöjä kuvaan kanssaan.