Aika kiinalainen juttu

Yleisön pyynnöstä laitan oman erillisen blogin häistä.

Päivää ennen häitä kuskimme toi (ehkä) bestmanin kanssa tällaisen kirjeen Artulle.

Kirjeessä kuskimme kehui Arttua ja pyysi häntä pitämään häissä puheen. Puheen he tekisivät valmiiksi puolesta. Eipä siinä ollut vaihtoehtoja sanoa EI. 

Vähän ennen lähtöä.. jollakulla yllättäen taas silmät kiinni ja tässä kuvassa vähiten.

P.S Kuvia kannattaa klikata niin saa ne erilliseen näkymään ja suurempina. 

 Saavuttuamme paikalle meidät napattiin ensimmäisenä yhteiskuvaan morsiusparin kanssa. Sulhasen äiti yllätti halaamalla tytöt ja antamalla heille punaiset kuoret. Eli rahalahja naimattomille (100rmb).

Sitten vain odoteltiin mitä tapahtuu...

Ikkunoista hieno näkymä Pudongin puolelle ja illan pimetessä hienot valaistukset. En tiedä saako selvää, mutta joki menee takana ja illalla siinä kulki "ruotsin"laivoja.. ;)

Lisää odottelua...ja taustalla soi koko ajan täysillä hissimusiikkia ja jotain kiinalaista päällekkäin..

Pikkuhiljaa alkaa väkeä saapua saliin.

Isän ja pojan viimehetken tarkistuksia

 Neito kauniissa morsiusneidon asussa, vaikka ei morsiusneito ollutkaan.

 Viimein asiaan. Sali pimenee ja musiikki vaihtuu ja morsian saapuu saliin. Äiti ja isä asettavat hunnun paikoilleen.

Isä lähtee saatille..

viimein sulhasen kainalossa...

 Ensimmäisenä ohjelmanumerona aletaan kaataa kuohuvaa lasipyramidiin. Mutta ei tietoa mitä juomille ja laseille sitten tapahtui... ei niitä ainakaan kukaan salissa juonut?

Tuli illan pääesiintyjän vuoro! Eli (isoveli/ isä) todistaja ja puheenpitäjä. Välihuomautuksena,joka ohjelmanumeron alkaessa/vaihtuessa, vaihtui musiikki. Hissimusiikki vaikeni ja alkoi soida (täysillä)amerikkalaista elokuvamusiikkia aina teemaan sopivasti. Artulle taisi tulla jotain todella mahtipontista, kuten Rocky tai vastaavaa. Aika huvittavaa oli seurata mikä biisi oli aina valittu.

Tässä puheen kopio

 Viimein itse asiaan eli vihkivaloihin. Niin ainakin luulen tapahtuneen...

Morsiuslapset ja sormukset. Morsiuspoika muuten yritti koko aiemman illan kaataa kaikki takana näkyvät rekvisiitat juoksemalla ja repimällä verhoja.

 Ja sitähän kesti ja kesti ja kesti... varmaan joku onnellisuuden tae mahdollisimman pitkään suuteleminen

Häämaljojen kohotus, jonka jälkeen morsian poistui paikalta ja sulhanen alkoi syödä/juoda/tupakoida ja seurustella

Pieniä näytteitä mitä oli tarjolla. Ei kuvattu mitään meille "normaalia". Alkupaloina mm. kieliä. Ei niissä paljon mitään syötävää ollut eivätkä oikein millekkään maistuneet.

Normaalein tarjottava lapsille oli alkupalana parsaa. Keskimmäisellä lautasella oleva ei koskaan selvinnyt mitä se oli, eikä sitä maistettu.Ei havaintoa oliko se lih/ kala/ kasvis. Kaksi kiinalaista uskaltautui maistamaan, mutta ei muut. Pöydissä oli aina kymmenen ihmistä.

Seuraavaksi morsian taas saapui paikalle punaista mattoa pitkin, mutta nyt sinisessä asussa ja ilman kruunua. Ohjelmassa oli tämän kynttilätelineen kynttilöiden sytytys.

Jonka jälkeen vanhemmat pyydettiin paikalle ja heiltä kyseltiin vuoronperään jotain. Emme tiedä mitä. 

Tämän jälkeen kaikkein kummallisin tapahtuma eli hääkakun leikkaus, jonka jälkeen morsian taas poistui paikalta...

 

 Outoa oli se, että kakku jonka puolesta olimme pelänneet pikkupojan riehumisen vuoksi, olikin feikkiä! Mikäpä tässä maassa ei olisi ?
Eli kakunleikkaus oli vain kuvien ottamista varten ja sitten se kannettiin pois. 

Pari kuvaa pääruoista. Tässä kaunis annos jotain merenelävää ja pakchoita sekä nuudelinippuja. Oli muuten hyvää. Nuudeli kelpasi myös Alinalle, joka muuten hyvin pitkälle paastosi...

Tässä aika outo yhdistelmä. Kypsennetty osteri, jonka päällä vaniljanmakuista puddingia. Rakenne kuin mannapuurolla. Söin osterin, mutta pudding ei maistunut.

Muista pääruoista sen verran, että söimme runsaasti myös kalaa ja ankkaa ja muita mereneläviä, jotka olivat taivaallisia. Poikkeuksellisen laadukasta ja hyvää. Ruokalajeja oli kymmeniä. Oli jälkiruokaakin, sellaisia pieniä kakku-annoksia ja hedelmiä, vain kahvi puuttui.

Morsian pukeutui viimeiseksi punaiseen.En tiedä mitä lavalla tapahtui, siis emme ymmärtäneet.

Loppuillan he kiersivät pöydästä pöytään nostelemassa maljoja. Kaaso kantoi perässä viinipulloa ja tupakka-askia. Pullosta aina täytti morsiusparin lasit ja morsian tarjosi tupakkaa miehille. Asiaan kuului, että morsian sytytti tupakan. 

Tunnin päästä alkoi sulhanen olla jo aika hyvässä kunnossa. Morsian ei niinkään vaikuttanut...

Morsiusparin kanssa piti aina ottaa pohjanmaan kautta kun tulivat pöytään.

Meidän onneksi pöytäseurueemme kiinalaiset eivät juoneet ollenkaan alkoholia. Tästä johtuen emme joutuneet nostamaan yhtään ylimääräistä maljaa, kuten muut pöydät tekivät. Tarjolla olisi ollut viiniäkin väkevämpää...

Kotiinviemisiksi saimme vielä kolme kaunista kukka-asetelmaa ja hääkarkit kuvan violeteissa rasioissa.

Juhlintaa ja muuta mukavaa

Syyskuu aloitettiin hyväntekeväisyyden parissa. Osa paikallisista yrityksistä oli järjestänyt tilaisuuden. Kaikenlaista pientä kivaa lapsille, kuten kynsien lakkausta, kampauksia, kasvomaalauksia, feikkitatuointeja, sokerista taiteiltuja tikkukaramellejä (ylin kuva), muovailuvahasta tehtyjä koristeita jne.

Kaikki tämä 50 rmb lahjoituksella ja vielä vanhemmille kassillinen etukuponkeja yrityksiin.

Eräänä torstai-iltana pääsimme nauttimaan suomalaisesta sellonsoitosta ;). Todellakin nauttimaan!! Otimme brittiystävämme mukaan kuuntelemaan todellisia lahjakkuuksia. Hekin olivat tyytyväisiä iltaan. Jos siellä toisessa päässä sattuu olemaan joku joka ei tunne Apocalypticaa, niin pikapikaa Youtubeen kuuntelemaan. 

Esiintyivät Mao Live House nimisessä paikassa, joka muistuttaa lähinnä Tampereen Tullikamaria luonteeltaan. Eli aika pieni paikka ja intiimi tunnelma. Artistit aivan käden ulottuvilla. Olisi kelvannut kuulemma suomalaismiehet brittirouvalle ulkonäkönsä puolesta. 

 Koulun alettua kaverit saapuivat ja oli aika juhlia 7v. synttäreitä. Kavereita oli kolme brittiä, kaksi ruattalaista siskosta, belgialainen ja taiwanilainen. Kuvassa lahjojen jako ja avaus.

Felicia, Alina & Isabelle

Ruokapöydässä tämä ystäväporukka olisi ollut, vaikka koko kaksituntisen ;). Hyvä kun kelpas! Ainoastaan belgialainen kaipasi kakkua...

Tekemistä tytöillä riitti ihan ilman järjestämistäkin. Välillä kastelivat itsensä vesi-ilmapalloilla leikkien.

 

 

Reetta nautti kuvaamisesta, pakko oli karsia sitä määrää...

Saippuakuplat ovat aina yhtä ihania ja kiva lähettää lapset koteihinsa aivan märkinä ;). Ja siellä kaikilla oli niiin muukaaavaa, oi jospa oisitte saaneet olla muukaanaaa...

Shanghain Suomalaiset on järjestänyt viime vuodesta lähtien opastettuja kävelykierroksia. Pääsin vasta nyt osallistumaan ensi kertaa. Saimme opastusta suomenkielisesti kiinalaiselta ja kivaa oli, vaikka jalat olivatkin muusina monen tunnin asfaltilla kävelyn jälkeen.

 Lukuisia morsiuspareja otattamassa hääkuviaan.

Expoa varten restauroitu episkopaalinen kirkko ja taas morsiuspareja ulkopuolella otattamassa kuviaan. Kirkko toiminut tehtaana Maon aikaan ja torni tuhoutui sodan aikana.

Sitten aidompaa kiinalaisaluetta.

 Lähempää tarkastelua kuinka se pyykki kuuluukaan laittaa kuivumaan

Ulkoapäin kivan näköistä aluetta asua...

  
Sisältä ei ehkä sittenkään...
vaikka kaikki vanha olikin säilytetty vai ehkä juuri siksi?

 Vähän sellainen mummon vinttikamari tunnelma.

Lopuksi kävimme pääpostilla ja siellä olevassa museossa. Nro 48 on Suomen ensimmäinen postimerkki. Ilmeisesti vuosi 1856 ja Suomi oli 48. maa,jolla oma merkki.

 

Tietenkin sen piti olla kopeekkoja...

Eräänä kauniina perjantai-iltana käytiin taas nauttimassa koulun Welcome Back Partyssa. Ei onnistuisi suomessa tällainen: bändi, viiniä, olutta, BBQ, picnic, lapset ja aikuiset sulassa sovussa. Meillä tänä vuonna seurana Herlevien perhe.

 

Alinalla oli koulussa jo ensimmäinen luokan esitys. Snale & Whale. 

 

 Kuukauden luontokuva: Osmanthus heterophyllus

Taifuuneja ja odotusta

Elokuussa ennen koulujen alkua, kerittiin viettämään 14v. hääpäivää ja Alinan synttäreitä. Hääpäivää ei mitenkään erityisesti juhlistettu, jos sitten ensi vuonna :) . Alinaa juhlittiin oikeana päivänä pienellä porukalla, koska suurin osa kavereista vielä tulematta maahan. Hyviä ystäviä, syömistä ja juomista ja illanviettoa, siinä hyvä resepti kaikkiin juhliin.

 Sankari lahjojensa kanssa.

Keilailua, mäkihyppyä, Hula-vanteen pyöritystä jne.

Seuraavana viikonloppuna Artulla oli perinteinen työpaikan Team Building- viikonloppu. Tänä vuonna matkustivat jokusen tunnin päähän Moganshan nimiseen paikkaan. Siellä vaeltelua, syömistä ja juomista...

Elokuussa oli tänä vuonna lukuisia taifuuneja pyörimässä Shanghain lähistöllä. Yksikään ei niistä varsinaisesti tänne kuitenkaan osunut. Vaikutuksia kyllä näkyi esimerkiksi sateina, tummina ja synkkinä taivaina ja oikein kirkkaina taivaina. Koulua ei tarvinnut sulkea kertaakaan, lasten harmiksi.

Päivää ennen supertaifuunia

 Supertaifuuni ohittamassa meitin...

 Sateita taifuunien johdosta ja sitä sitten tulikin oikein kunnolla. Koululla ei enää katto pitänyt vettä ulkopuolella , vaikka aiemmin taifuunin täällä käydessä se kyllä piti puolensa. Kuviin ei sitä määrä saanut napattua, vaikka kuinka yritin. 

Samalla räiskyi ukkonen aivan talon päällä. Muutaman kerran meinasin hypätä metrin ilmaan, kun räsähti niin yllättäen ja kovaa.

Koulu alkoi viimein elokuun viimeisellä viikolla. Nyt meillä on jo kaksi secondarylaista kravatteineen. Alinalla oli hieman jännittävät paikat, koska sai tietää päivää ennen aloitusta, ettei yksikään hänen bestiksistään tule samalle luokalle. Hyvin on kaikki kuitenkin mennyt ja löytyihän sieltä luokalta muutama tuttukin kaveri.  

Alinan opettaja Ms. Wakelin sinisessä puserossa.

Viimein saatu pala suomea meille sisustuksen muodossa. Sydämellinen Kiitos Leenalle & Äijälle .

 

Uusia alkuja

Tervehdys kaikki lukijani. Tämä on nyt tällainen koeversio, kuinka onnistuu ja miten toimii jne. Kaikki on uutta ja ihmeellistä tässä internetin suuressa maailmassa. Yritän siirtää kaiken pois vuodatuksen sivuilta tänne, mutta toistaiseksi ollut teknisiä ongelmia.

Shanghaissa ei mitään uutta ja ihmeellistä ainakaan vielä. Toivumme aikaerosta ja hinkuyskästä. Pari vatsatauti potilastakin ollut. Kaappien täyttämistä ruoalla ja IKEAssakin jo kerran pyörähdetty. Itsellä taas tottumista Ayin hyörimiseen jaloissa. Koulupukuja täytyisi lähteä metsästämään ja lounaskortteja lataamaan. Uuden secondarylaisen kanssa perjantaina tutustumaan "uuteen" kouluun. 

Eli kiirettä on taas pitänyt, mutta niinhän se arjen kuuluisikin. Altaille ei olla Reettaa lukuunottamatta keritty. Eikä ihan kauheasti inspiroi mennä samaan kylpyyn kaikkien muidenkin kanssa. Vesi melkein lämpimämpää kuin ulkoilma, huoh. Loppuviikosta pitäisi alkaa helpottamaan eli lämpötilan ennustetaan laskevan n. +32ºC : een.

Nyt vielä joku kuva, jos osaan...